top of page
  • OD päätoimittaja

Denttariopiskelijat lasipallon läpi


Organon Dentale päätti marraskuussa 2022 järjestää kaikille vuosikursseille kyselyn selvittääkseen, kuinka hammaslääketieteen opiskelijoiden ajatukset omasta tulevaisuudesta hammaslääkärinä muuttuvat vuosikursseittain. Tietenkin kysyimme myös vakavampia asioita, kuten opiskelijoiden kokemuksia stressistä ja makunystyjä hemmottelevinta kahvimerkkiä.

Vastauksia saatiin kaikkiaan huikeat 138, joista eniten (27 %; 37 vastausta) tulvi beetoilta! Myös alfat vastasivat innokkaasti, ja saatiinpa H6-kurssiltakin hulppeat kaksi opiskelijaa painamaan vaakakuppiin. Toimitus kiittää jokaista vuosikurssia ja jokaista vastaajaa sydämellisesti ja toivoo jokaisen tulevaisuuteen – oli se sitten minkälainen tahansa – valtavasti menestystä!


Kuva 1. Denttareiden työllistymistoive tulevaisuudessa.

Kysymykseen tulevaisuuden työllistymisajatuksista saimme varsin positiivisia ja yksimielisiä vastauksia: suurin osa, jopa 60 % kaikista opiskelijoista, haluaa työskennellä sekä julkisella, että yksityisellä puolella. Klinikkaopettajiksi ryhtyviä on selvästi vähiten: alle 5 %. Yksityisen- ja julkisen terveydenhuollon yhdistelmän suosion takana piilevää motiivia ei osata varmasti sanoa, mutta syy lienee mahdollisuuksien tarkastelu kahden hyvän vaihtoehdon välillä. Molempia testaamalla saa hyvän käsityksen kunkin mahdollisuuden hyvistä ja huonoista puolista. Kun yksityinen ja julkinen sektori erotellaan itsenäisiksi vaihtoehdoiksi, suositumpi on yksityinen. Kysyttäessä työnteosta Suomessa tai vaihtoehtoisesti muualla maailmalla, huimat 73 % vastaajista aikoo jäädä Suomineidon huomaan, kaamoksesta ja juhannuksen raekuuroista huolimatta. Ulkomaille töihin haikailee kaksi prosenttia.

Erityisesti nuorempia vuosikursseja kiinnostaa varmasti vanhempien vuosikurssien mielialan ja stressin suhde. Luvassa on huonoja uutisia, sillä vastausten perusteella mielialan voi odottaa laskevan ja stressin nousevan tasaisesti sitä mukaa mitä pidempää olette Haartmaninkadun huomassa olleet. Vain gammojen mieliala ei vastaa laskevaa käyrää, minkä voidaan olettaa johtuvan klinikan alkamisesta, mutta takana voi olla muitakin asioita. Korona-aikana aloittanut vuosikurssi on joutunut viettämään pitkälti molemmat preklinikkavuotensa etänä, ja on nyt viimein päässyt haistelemaan klinikan ilmaa.


Kuva 2. Kokemukset stressistä ja arviot mielialasta vuosikursseittain.

Aivan kuten vanhemmilla on lempilapsi, allekirjoittaneilla on lempiaihe: kahvi. Noin 85 % kaikista Helsingin hammaslääkiksen opiskelijoista juo kahvia, gammoista 93 %, mikä on suurin vuosikurssikohtainen osuus. Suurin osa juo kahvia päivittäin, ja huomattava osuus tunnusti juovansa monta kertaa päivässä. Maanantaikahvittelijoita, eli kerran viikossa kahvia juovia vastaajia, oli kaikista vastaajista noin 10 %.


Kuva 3. Arvio kahvinjuontitiheydestä, äänien numeerinen jakauma.

Juomme kahvimme enimmäkseen kauramaidolla. Terve osuus vastaajista kuitenkin myönsi nauttivansa kahvinsa maidolla, ja jopa mustana kahvinsa juovia löytyi oma osuutensa. Harmillista on, ettemme tiedä, mikä vuosikurssi on eniten kallistunut sysimustan kahvin juomiseen. Kenties mieliala-stressikuviosta voimme saada viitteitä siitä, kenellä on taipumusta keventää kahviaan, ja kenellä on sitä vastoin tarve saada puhdasta kofeiinia i.v.


Kuva 4. Kahvin koostumuspreferenssit.


Kysyimme teiltä myös mieltymystänne kahvin paahtoasteen suhteen asteikolla 1–5. Suosituin paahtoaste oli kultainen keskipaahto, eli numero 3. Lieneekö kandihuoneen Hieno Mokka, tuo Lidlin ylpeys, paahtoasteeltaan juuri se oikea (meidän prekliinikoiden ei ole vielä tarvinnut turvautua kyseiseen kahviin, joten tietomme ovat rajalliset)? Jos kultainen keskipaahto oli ylivoimainen voittaja, niin hyvänä kakkosena olivat käsikädessä kulkevat ääripäät: vaalea- ja tummapaahto. Vähiten pidetty paahtoaste oli numero 2, joka sai vain 7 % äänistä.


Kuten kuvasta 5 voidaan tulkita, ylivoimaisesti nautituin kahvi on Löfbergs, heti voittajan jälkeen Juhla Mokka ja kolmantena suosita keräsi itsejauhettu hipsterikahvi. Muita vastauksia vaihtoehtoihin olivat muun muassa Pauligin Sydney/Barcelona, Nordqvistin Reko sekä ”Melkein ihan mikä vaan, en ole snobi”. Tulosten perusteella voitaisiin siis röyhkeästi olettaa, että denttareille mieluisin kahvi on Löfbergsin Magnifika.


Kuva 5. Kahvimerkkien äänijakauma.

Kysyimme tulevaisuudesta myös erikoistumisnäkemyksiä. Kaikkien vuosikurssien vastauksia tarkasteltaessa ehdoton ykkönen erikoisaloista oli oikomishoito, kahmien miltei 50 % äänistä! Erottelimme vastaukset kuitenkin vuosikursseittain, jotta näkisimme, miten tulevaisuudennäkymät muuttuvat vuosien mittaan.


Kuten kuvista huomataan, oikomishoidon sininen palanen pienenee lähes poikkeuksetta vuosikursseittain. Deltoilla innostus alaa kohden laskee alimmalle tasolle, ja palaa epsiloneilla hieman suurempaan suosioon. Suun mikrobiologia on jokaisella vuosikurssilla nihkeästi kannatettu erikoisala, kun taas esimerkiksi protetiikka pitää suosionsa tasaisena (10–12 %) neljä vuotta ja viidentenä vuonna sen suosio kasvaa huomattavasti. Suu- ja leukakirurgiaan vähiten innostusta löytyy gammoilta, mutta sille löytyy suhteellisen pysyvä yli 10 % kannatus kaikilta viideltä vuosikurssilta, eniten siitä ovat kiinnostuneet beetat. Kiinnostus suuradiologiaa ja purentafysiologiaa kohtaan aaltoilee huvittavasti, kuten tekee myös kiinnostus lasten hammashoitoa kohtaan. On vaikea päätellä, mistä moinen voimakkaampikin vaihtelu johtuu. Kenties kursseittain vaihtuvat painotetut erikoisalat aiheuttavat toisille painajaisia ja toisille unelmia. On myös muistettava, että vuosikurssikohtaiset vastausmäärät vaikuttavat: vanhemmilla vuosikursseilla vastausmäärä oli suhteessa pienempi kuin prekliinikoilla, jolloin yksittäinen vastaus saa aikaan suuremman prosentuaalisen muutoksen tilastoissa. Kysyimme teiltä myös kokemuksia jännityspäänsärystä viimeisen puolen vuoden ajalta. Kumma kyllä, beetoilla oli huomattavasti enemmän jännityspäänsärkyä kuin gammoilla, mutta se jäi selväksi kolmanneksi deltojen ja epsilonien päänsärkyfrekvenssille. Lienevätkö beetojen päävaivat SVEKEM:n vai Hengityselimistö-kurssin kliinisten luentojen aiheuttamia? Vähiten jännityspäänsärkyä kokivat gammat. Kenties viimeinkin klinikkaan siirtyminen parantaa niin henkistä kuin fyysistäkin terveyttä.








Kuvat 7–11. Tulevaisuuden erikoistumisnäkymät vuosikursseittain marraskuussa 2022.


Kuva 12. Kokemukset jännityspäänsärystä vuosikursseittain.

Lopuksi pääsitte vastaamaan avoimesti, mikä mielestänne on ollut opiskelijauranne vaikein asia tähän mennessä.


Alfojen keskuudessa trendasi aiheista erityisesti SRT, jonka lisäksi esille nousivat opiskelujen aikataulutus ja PBL-istuntojen kiusallisuus. Näiden lisäksi vastauksiin päätyi seuraavanlaisia haasteita:

  • Kavereiden löytäminen.

  • Suuren tietomäärän hallinta.

  • Kouluun pääseminen.

  • TeSaKu:n pistarit.


Beetojen keskuudessa Prevent-kurssin vertaisarviointi koettiin haasteelliseksi, täysin ymmärrettävästi. Muita vastauksia olivat muun muassa:

  • Yliopiston aikataulumuutokset

  • Verinen ja tuskainen kamppailu prokrastinaation julmaa diktatuuria vastaan.

  • Dedisten muistaminen.

  • Opiskelutekniikan vaihtelu nopeasti kurssien materiaalin ja aiheiden mukaiseksi.


Gammoista muutama koki kaiken vaikeaksi, mikä lupaa meille beetoille todella hyvää. Muita rohkaisevia vastauksia olivat:

  • Kariologian taitopajat tai preklinikan teoriaopinnot.

  • Peilityöskentely.

  • Joustamaton koulu.

  • Liian vähän tunteja vuorokaudessa paneutua kaikkeen, mikä kiinnostaa.


Deltoille vaikeinta olivat muun muassa aamuherätykset, suoritteiden saaminen ja koulun ulkopuolisen elämän yhdistäminen opintoihin, mutta myös seuraavat asiat nousivat esille:

  • Huojuvan korttitalon kasassa pitäminen. Potilaiden ajanvarauksien sumpliminen, suoritteiden vahtiminen, liian vähäiset ohjausajat ja röntgenajat aiheuttavat päänvaivaa ja tuottavat stressiä, kun yhdenkin osa-alueen pettäminen voi aiheuttaa isoja ongelmia ja ketjureaktioita.

  • Intensiiviviikot.

  • Endo ja protetiikka.


Epsiloneille haasteita tuottivat koulun kuormittavuus ja suoriteviidakosta selviytyminen tavoiteajassa. Näiden lisäksi heidän keskuudestaan vaikeimmaksi koettiin myös

  • Epätietoisuus omasta tekemisestä, epäselvät ohjeet ja epäoikeudenmukaisuuden tunne.

  • Kritiikin vastaanottaminen/täydellisyyteen pyrkiminen.

  • Selviytyminen ja itsetunnon korjaaminen.

  • Yritin kertoa isälleni, että rakastan häntä, mutten pystynyt.


Me toimituksessa haluamme kiittää kaikkia vastaajia lämpimästi. Toivottavasti kyselymme tulokset eivät pelota nuorempia vuosikursseja ja toivottavasti vanhemmat vuosikurssit saavat mielenrauhan ja luottamusta omaan tekemiseensä. Jatkakaa kahvinkulutusta (terveellisten määrien puitteissa) ja nauttikaa opiskelusta!


Aplodit ja kumarrus teille, rakkaat kanssadenttarit!




Eemil Kylmä & Minka Halava

Kirjoittajista ensin mainittu on artikkelipalautuksessaan pahemmin myöhässä kuin VR:n junat.


Kuvat: Onni Vainio





25 views0 comments

Recent Posts

See All

Comments


bottom of page