top of page
  • OD päätoimittaja

Hammaslääketiede - teknologian murroksessa



Hammaslääketieteen yksi ominaispiirre on jatkuva kehittyminen niin teoreettisella, kliinisellä kuin teknologisellakin saralla. Vauhti ei ole hidastumassa. Teoreettisella puolella ymmärretään yhä enemmän yksilön geneettisten ominaisuuksien vaikutuksista suun alueen terveyteen, ja toki myös yleisterveyteen. Teknologian puolella tekniikkaan puolestaan kytketään yhä enemmän ja enemmän keinoälyä mukaan.


Neljä vuotta sitten perustettu opintojakso, silloin uusi, digitaalinen hammaslääketiede, joutui kokemaan sisältö reformin tänä keväänä. Vuonna 2019 jakson keskeinen punainen lanka oli 3D ja digitaalinen suunnittelu. Nämä kliinisen työn työkalut olivat jo tuolloin kliinisesti laajasti käytetty hammaslääketieteessä muun muassa kalvo-oikomisessa ja implanttisuunnittelussa. Nämä asiat eivät olleet kuitenkaan rantautuneet hammaslääketieteen opetukseen vielä siinä vaiheessa. Digitaalinen hammaslääketiede -jakso kokosi nämä aiheet yhteen, ja opiskelijoille opetettiin teoreettisella tasolla ja ajatuksella: ”Mitä kaikkea hammaslääketiede pitää sisällään, kun valmistutte?”. Neljä vuotta ehti kulua ja opetusta antaa, kunnes teoria siirtyi lopulta sitten käytäntöön. Vuoden 2022 syksyllä opetusklinikassa otettiin käyttöön 3D implanttisuunnitteluohjelmisto SMOP ja keväällä 2023 järjestettiin ensimmäinen valinnainen kurssi kalvo-oikomisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että Digitaalinen hammaslääketiede -kurssin sisältö muuttuu ja uudistuu, ja että punainen lanka on etsittävä uudelleen.


Syksyllä 2022 lanseerattiin verkossa ChatGPT, tuo tekoälyyn perustuva palvelu, jolla voidaan tuottaa muun muassa monipuolisesti tekstiä tai jopa kysyjän määrittelemää valmista ohjelmointikoodia. ChatGPT avaa valtavat ovet tekstin ja tiedon tuottamiseen sekä sen käsittelyyn.


ChatGPT:n olemassaolo asettaa uudet standardit opiskelulle haluttiin sitä tai ei. Helsingin yliopisto otti suurena organisaationa, hieman jopa yllättävänkin nopeasti, kantaa siihen, kuinka opiskelijoiden ja opettajien tulee suhtautua keinoälyyn opinnoissa. Ohjeistus oli saatavilla jo helmikuussa 2023, vain noin puoli vuotta lanseerauksen jälkeen. Ohjeistuksen keskeinen viesti oli, että ChatGPT on mahdollisuus uhkan sijaan ja että sitä pitää oppia hyödyntämään oikealla tavalla. Totta todellakin on, että ChatGPT poistaa tyhjän sivun syndrooman ja tekstin kirjoittamisen alkuun pääsee varsin ketterästi, kun pyytää keinoälyä tekemään pohjaehdotuksen tekstistä annetuilla reunaehdoilla. Kuten yliopiston ohjeetkin ohjeistavat, keinoälyn käyttämisestä tulee tehdä läpinäkyvää ja ilmoittaa miten on sitä käyttänyt omissa tuotoksissaan.


Olemme siis varsin uuden äärellä tällä hetkellä. Ennen vanhaan, tyhjää paperia tuijottaessa, tuli luettua kirjoja (ennen 1990 lukua) ja sitten selattua internettiä 1990-luvun puolesta välistä lähtien eteenpäin. Näin pyrittiin ennen vanhaan muodostamaan näkemys siitä, mitä paperille pitäisi saada aikaiseksi. Nyt riittää, kun tietää aiheen ja suurin piirtein mitä aiheen tulee pitää sisällään. Nämä tiedot voi sitten syöttää keinoälylle, joka tuottaa sekunneissa halutun mittaisen esityksen aiheesta. Jotta teksti muuttuisi ”omaksi” tuotteeksi pitää tekstin tekijän vielä toki muokata keinoälyn ehdotus omaan suuhun sopivaksi ja tarkistaa yksityiskohdat. Ajat muuttuvat.


Keinoälyyn tarkemmin perehtyessä herää paljon kysymyksiä. Mielenkiintoiseksi asiat menevät, kun aloitetaan esimerkiksi pohtimaan, miten keinoäly itseasiassa tuottaa tekstin. Kuka itseasiassa edes päättää, mitä lähteitä keinoäly saa käyttää? Mistä tiedetään, onko keinoäly sensuroinut valmiiksi asioita pois vastauksestaan? Mistä tiedetään, ohjaako se vastauksissaan kysyjää johonkin suuntaan? Ovatko tietolähteet, joita keinoäly käyttää, asianmukaisia saati objektiivisia? Onko keinoälyllä käytettävissään kaikki mahdolliset lähteet? Se, joka hallitsee keinoälyn lähdekoodia ja moottoria, pitää varsin paksuja lankoja käsissään. Toivoa sopii, että keinoälyä käytetään vain oikein ja positiivisesti ihmiskunnan hyväksi.


Teknologian olemassaolo pelasti omalla tavallaan myös hammaslääketieteen opetuksen koronavuosina. TEAMS, Google MEET, ZOOM ja monet muut etäkokouspalvelut olivat jo olemassa ennen koronaa. Näitä ei kuitenkaan paljon opetuksessa käytetty. Nopea reagointi ja teknologioiden käyttöönotto mahdollisti ketterän opetuksen jatkumisen hammaslääketieteen teoreettisessa opetuksessa. Varjopuolena etäopiskelussa ja koronaohjeissa oli sosiaalisen kanssakäymisen valtava väheneminen. Opiskelu hampaalla on parhaimmillaan tiukkaan yhteen hitsautuneita vuosikursseja, joiden kautta punotut ystävyydet kantavat koko ammattiuran ajan. Koronavuosien sosiaalisten kontaktien vähyys näkyy nyt opiskelijoiden arjessa uusien tapojen etsimisenä ja uusien juhlaperinteiden luomisena. Onkin aika palata uuteen normaaliin. On todella hienoa nähdä kuinka opiskelijajuhlat ja -tapahtumat vetävät taas paljon väkeä paikalle. Vappuna Kaivopuistossa oli lääkiksen teltoilla kymmenittäin ellei jopa satapäin lääketieteen- ja hammaslääketieteen opiskelijoita samassa paikassa. Oli kiva nähdä, kuinka kaksikymmentä vuotta sitten aloitettu perinne stadin lääkiksen omasta vappukatoksesta oli saanut näin suuret mitat ja sosiaaliselle kanssakäymiselle oli edelleen tilausta.


Teknologinen murros näkyy konkreettisesti myös hammaslääketieteen opetuksessa. Uusiin opetustiloihin muuton jälkeen opetuksen tueksi on Helsingin yliopistossa luotu kansallisesti ja kansainvälisestikin arvioiden erittäin korkealuokkaiset edellytykset. Opetuksen tiedonsiirto voidaan toteuttaa 4K kameroilla demohuoneen ja luentosalin välillä, kädentaitoja voi harjoitella 3D ympäristössä Simodonteilla, jopa oman potilaan pintamalleja hyödyntäen, hammaskudosta korvaavien rakenteiden suunnittelu ja jyrsintä voidaan tehdä myös taitopajan tiloissa. Monia muitakin edistyksellistä asioita on saatu käyttöön juurikin meidän osastollamme. Kipsimallien rinnalle on tullut myös 3D tulostusmahdollisuus. Kaiken tämän laitetarjonnan lisäksi käytössämme on hyvin laaja kattaus suunnittelu- ja harjoitteluohjelmistoja, joilla potilaan hoitoa voidaan tehostaa digitaalisesti. Elämme siis suurta muutoksen aikaa, kun perinteisesti tehdyt työvaiheet siirtyvät osittain tai kokonaan digitaaliseen ympäristöön. Digitalisoituminen on niin nopeaa, että välillä opettajastakin tuntuu siltä, että perässä on vaikea pysyä. Onneksi digitalisoitumisen yliopistossa voi mieltää isoksi laivaksi, joka kääntyy hitaasti, mutta varmasti, kun suunta on oikea. Näin opetuskin kehittyy oikeaan suuntaan.


Vaikka teknologia vyöryy opiskeluun ja elämään joka suunnalta, ei mikään korvaa oikeita ihmiskontakteja ja rehellistä vuorovaikutusta. Koneet eivät tarjoa sitä vuorovaikutusta, jonka voi saada toiselta ihmiseltä. Pidetään huoli siitä, että kohtaamme toinen toisemme ihmisinä ja opitaan yhdessä uutta teknologiaa hyväksi käyttäen! Luennoilla nähdään!


Aurinkoista syksyä ja innokkuutta opiskeluun!








Antti Kämppi Koulutusohjelman varajohtaja

Dos., EHL, HLT, FM

34 views0 comments

Recent Posts

See All

Comments


bottom of page