Juhlavat jäähyväiset, rakas paperilehti.
Tänä vuonna hammaslääketieteen opetuksen aloittamisesta Suomessa on kulunut 130 vuotta ja HLKS:n perustamisesta 77 vuotta. Myös vuonna 1948 perustettu Organon Dentale on ehtinyt jo 74 vuoden kunnioitettavaan ikään. Vanhempia OD-numeroita selatessa voi ilokseen huomata, että lehden ydinolemus on pysynyt varsin muuttumattomana vuosikymmeniä dokumentoidessaan hammaslääketieteen opiskelijoiden opiskelijaelämää.
Toki ajat myös muuttuvat ja etenkin hammaslääketieteelle 77 vuotta on järkälemäinen aikakausi, jonka myötä lähes kaikki asiat ovat ehtineet mullistua moneen kertaan. Vanhemmista OD-lehdistä voi huomata, että ennen sosiaalista mediaa lehti on tarjonnut opiskelijoille ainutlaatuisen alustan jakaa kuvia tapahtumista ja kirjoittaa omia mielipiteitä laajemmalle joukolle. Aikaisemmin OD toimi myös pienimuotoisena tiedelehtenä, koska ilman Googlea pienetkin hammaslääketieteelliset tiedon murenet oli tärkeää jakaa muille kollegoille. Tämän takia HLKS:lla oli itse asiassa kaksi opiskelijalehteä, joista toinen keskittyi opiskelijahuumoriin ja toinen - OD - vakavampiin aiheisiin.
OD on väistämättä todistanut monenlaisia historiallisia hetkiä, joiden merkitys hahmottuu vasta retroperspektiivisesti. OD perustettiin, kun Helsingin hammaslääketieteen opetus järjestettiin osoitteessa Fabianinkatu 24. Tätä ennen opetusta järjestettiin Lampan talossa osoitteessa Pohjoisesplanadi 5 ja sitä ennen Kirurgisessa sairaalassa.
Hammaslääketiede oli 1940-luvulla vielä varsin vaatimatonta — esimerkiksi amalgaami sekoitettiin käsin ja poljettavasta porasta oli vasta hiljattain siirrytty naruporaan. Uutuusmateriaali akryyli syrjäytti 1940-luvulla aikaisemmin irrotettavassa protetiikassa käytetyn vulkaniitin. Markkinoille tuli uutuutena myös penisilliini, jota ensimmäinen potilas sai Suomessa vuonna 1945. Yksi hieno virstanpylväs oli myös Yrjö Paateron kehittämän OPGT-kuvauslaitteen eli ortopantomografin ensimmäisen version, parablografin, lanseeraus vuonna 1949.
1950-luvulla perustettiin Hammaslääkärilehti ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö. DNA:n rakenne selvitettiin ja kokokeraamisia kruunuja kestävämmät metallokeraamiset kruunut keksittiin. Juurikanavaneulakoot standardoitiin. EDTA lanseerattiin. NiTi-materiaali kehitettiin, vaikka NASA:ssa ei sen hammaslääketieteellistä potentiaalia vielä ehkä ihan ymmärretty. Lähes yhtä hienona sivujuonteena hammaslääkäri Fred Slack keksi akryylikynnet, kun päätti kokeilla muotoilla hammasproteesien akryylistä itselleen väliaikaisen kynnen repeytyneen tilalle.
Helsingin lisäksi hammaslääketiedettä alettiin opettaa myös Turussa vuonna 1958. Uusi oppiala, parodontologia, joka tuolloin tunnettiin nimillä alveolipyorea ja paradentoosi, virallisti asemansa Suomessa vuonna 1955. Vuosikymmenellä lidokaiini korvasi pikkuhiljaa prokaiinin puudutusaineena. Nuorisokulttuuri saapui Suomeen, kun turkulaiset ja helsinkiläiset nuoret alkoivat kuunnella kansainvälistä rock and rollia vinyylilevyiltä.
1960-luvulla hammaslääketieteellisinä uutuuksina yleistyivät esimerkiksi turbiini, tehoimuri ja OPTG-laitteet. Samalla vuosikymmenellä valmistuivat ensimmäiset erikoishammasteknikot ja Andersen julkaisi retrospektiivisen tutkimuksen, jossa todettiin avulsoituneen hampaan replantoinnin ennuste hyväksi. Endodontia virallistettiin Amerikassa yhdeksi erikoisaloista. Suomessa koululaisille järjestettiin kahden viikon välein fluoripurskutteluita ja ensimmäiset fluorihammastahnat tulivat markkinoille. Nuorisokulttuuriin vaikuttivat uudet ajatussuuntaukset, kuten feminismi, e-pillereiden myötä seksuaalinen vallankumous ja hippiliike sekä televisioiden yleistyminen koteihin.
1970-luvulla kuntien velvoitteeksi tuli järjestää alaikäisen hammashoito ja kouluhammaslääkäreistä tuli ensimmäisiä terveyskeskushammaslääkäreitä. Hammaslääketieteen peruskoulutus Oulussa ja Kuopiossa ja valtakunnallinen erikoishammaslääkärikoulutus aloitettiin. Ensimmäisen sukupolven sidostusaineet tulivat markkinoille, samoin artikaiini ja hampaan värinen lasi-ionomeeri etualueen täytemateriaaliksi. Braketit korvasivat renkaat kiinteissä oikomiskojeissa sidostusaineiden kehittymisen myötä. Ensimmäinen onnistunut hammaslääketieteellinen implantointi dokumentointiin. Ksylitolipurukumin tuotanto käynnistyi ja niiden käyttö lisääntyi, kun Turun yliopiston tutkimuksissa osoitettiin niiden hampaita suojaava vaikutus. Vuonna 1979 Helsingin hammaslääketieteen laitos muutti Ruskeasuolle. Samalla laitoksen yhteyteen perustettiin Hammaslääketieteen museo.
1980-luvulla muovipaikat alkoivat syrjäyttää amalgaamia, kun mullistava kaksivaiheinen sidostustekniikka keksittiin ja lasikeraamiset kruunut ilmestyivät metallokeraamisten kruunujen rinnalle. Yksityishammaslääkärin hoidon Kela-korvaukset mahdollistettiin portaittain vanhemmille väestönosille. Samalla keskussairaaloiden yhteyteen vakiintui suun erikoissairaanhoito. Sähköhammasharjat yleistyivät ja kunnalliseen oikomishoitoon pääsyn järjestämisestä julkaistiin ensimmäinen ohjeistus. CAD/CAM-tekniikkaa hyödynnettiin ensimmäisen kerran hammashoidossa, samoin operatiivisia mikroskooppeja. Opiskelijakulttuuri muokkautui VHS-kasettien, CD-levyjen, korvalappustereoiden ja Nintendo-pelikonsolien yleistyessä. Helsingissä alkoi kulkea myös metro.
1990-luvulla koko väestö oli oikeutettu hammashoidon Kela-korvauksiin. Lama vaikutti hammaslääkärien työllisyyteen, minkä myötä koko Kuopion hammaslääketieteen laitos ja Turun hammaslääketieteen peruskoulutus lakkautettiin. Samalla vuosikymmenellä hammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelijoiden prekliininen yhteisopetus aloitettiin. Hammaslääketieteellisiä mullistuksia olivat muun muassa MTA, suun KKTT-kuvantaminen ja kalvo-oikominen. Suuhygienisti-nimike otettiin käyttöön. Opiskelijakulttuuriin vaikuttivat internetin keksiminen ja tietokoneiden yleistyminen.
Vasta 2000-luvulla kaikki Suomen kansalaiset olivat viimein oikeutettuja kunnalliseen hammashoitoon. Seitsemännen sukupolven universal-sidostusaineet syntyivät ja zirkonia-kruunut yleistyivät. Turun ja Kuopion hammaslääketieteen opetus käynnistettiin uudestaan. Opiskelijakulttuuriin vaikuttivat sosiaalisen median alustat, kuten Facebook ja YouTube sekä monien opiskelijoiden pyhä tietoaitta Wikipedia. Uusia keksintöjä olivat myös tositelevisio sekä nopeat 3G-matkapuhelinverkot, jotka johtivat myös älypuhelinten suosioon.
Hammaslääketiede on nopeasti kehittyvä ala ja elämme varmasti tälläkin hetkellä historiallisia aikoja, joiden mullistavuuden ymmärrämme vasta saadessamme tarpeeksi perspektiiviä. Helsingin hammaslääketieteen laitos on juuri edellisenä vuonna ponnistanut itsensä Meilahteen. Samalla modernisoituivat hoitohuoneet, kun unitiin ilmaantui kosketus- ja kuvanäytöt sekä röntgenkuvaputket. Potilastietojärjestelmä vaihtui entistä laajempaan ja taitopajasta katosivat röntgenfilmit ja kehittämöt ja uudeksi standardiksi tulivat sinnekin digitaaliset kuvauslevyt.
Saamme tällä hetkellä erikoisalakohtaista opetusta Suomen parhailta asiantuntijoilta. Valmistuessamme eväinämme on uusin tieto, joka toivon mukaan auttaa meitä saavuttamaan myös ne taidot, joiden hiominen jää osaltamme pitkälti omiin käsiimme. Samalla kuitenkin jäämme myös heitteille. Kukaan ei tule enää kyselemään hammaslääkäreiltä oppimispäiväkirjoja tai vaatimaan testaamaan omaa tietämystään eri aihealueista.
Olemme moderneja vain niin kauan, kun jaksamme seurata aikaamme. Onkin mielenkiintoista päästä näkemään mitä seuraavat 74 vuotta hammaslääketiedettä tuo tullessaan - tai milloin nyt ikinä eläköidymmekään. Kehityksen näkeminen vaatii kuitenkin aktiivisuutta pysyä ajan hermolla silloinkin, kun sulkeudumme hoitohuoneisiimme. Samalla toivon, että OD jatkaa menestyksekkäästi opiskelijakulttuurin ilosanomaa uusille sukupolville. Hammasta purren on tähänkin saakka nimittäin selvitty.
Lähteet: Wikipedia ja Google B)
Alisa Toivanen
Kirjoittaja sai vastikään tietää, että käntty tarkoittaa kuivuneen ruisleivän sijasta pullaa.
Comments