Denttarius ja siihen kasvaminen
- OD päätoimittaja
- Jun 1
- 2 min read
Denttarius itsessään on mielestäni kuin hammas. Hampaallakin on kova painetta kestävä ulkokuori, mikä on koko ajan altis ulkomaailman myllerrykselle, mutta siitä huolimatta sitä ei helposti nakerreta. Tämä kiille on kuin määrätietoisuus, rohkeus ja kyvykkyys. Se on suojaava tekijä elämässämme, vaikka miten maailma tekisi happamia hyökkäyksiä itsetuntoamme vastaan. Jokaisessa ihmisessä on sitä kiillettä ja kiilteen tuomaa loistoa, mistä pitää kiinni, ja mikäli tuo loisto uhkaisikin katoa, on siihen ratkaisuja ja hoitoja.
Muistakaa, että itsetuntomme tarvitsee kuin fluorina rakkautta ja armollisuutta. Fluori on kuin suojapeitto, joka pystyy suojelemaan hammasta pahoilta asioilta. Denttarin elämässä tuo fluori koostuu kurssikavereista, riittävästä levosta ja elämänmyönteisyydestä. Hampaan kiille on ainutlaatuinen ja rajallinen ominaisuus ja mikäli siitä ei pidä huolta, on lopputulos yleensä puutuneisuuden täyteinen.
Ajattelen tulevan klinikkavaiheen olevan erityisesti denttarin kiilteen muodostumisen aikaa, koska tällöin käytännön osaamista ja itsevarmuutta karttuu hampaalaisen pinnalle. Tätä ennen denttari on hampaan tavoin käynyt kuitenkin monta kehityskaarensa vaihetta jo läpi!
Hammaslääketieteelliseen pääseminen on kuin hammasjuoste; pieni pilkahdus siitä, mitä tulevan pitää ja aikaa meneekin totutellessa täysin uuteen ympäristöön. Ensimmäinen opiskeluvuosi hampaalla on puolestaan kuin hammassilmu. Tällöin hampaan muoto alkaa ehkä hieman hahmottua, mutta tämä ilmestys on vielä vain heijastus kehittyvästä hampaasta opintojen painottuessa yleislääketieteellisiin yksityiskohtiin.
2. Denttarivuosi pitää sisällään suurta rakenteiden kehittymistä, ja etenkin kevätlukukauden ajan kehitys on merkittävää. 2. vuosikurssin syksy on kuin lakkivaihetta, ja kevät onkin jo sitten hampaan kellovaihetta; hampaan aihe kasvaa nopeasti ja hampaan kruunu muotoutuu selkeämmäksi. Denttari alkaa olla tässä vaiheessa jo ulkosestikin tunnistettava hampaalainen taitopajassa klinikkatakkineen.
Klinikan alussa hammas on saanutkin jo muotonsa ja on nyt valmis alkaa toimimaan hammaslääkärin ottein, eli hampaan kruunun kehitys alkaa. Tästä alkaakin suurenmoinen ameloblastien aherrus eli klinikkasalissa ahertaminen.
Opintojen edetessä hampaan kiille käy läpi mineralisaatiota, eli osaaminen alkaa vahvistumaan ja kiteytymään eheäksi kiilteeksi, mikä loistaa lopulta valmistuneen hampaan pinnalla. Lopulta denttari on valmis kohtaamaan haasteet klinikkasalin ulkopuolella ympäröivässä suuressa maailmassa kilpenään karttunut kova kiille. Kehittyneellä hampaalla ei ole enää ameloblasteja rakentamassa uutta kiillettä niin kuin ei valmistuneella denttarillakaan ole enää opettajaa auttamassa lähietäisyydellä, vaan denttari onkin jo itsenäinen ammatinharjoittaja.
Denttarin kiille kuitenkin kestää läpi elämän, vaikka väistämättä se voikin kulua käytössä. Huolenpitoa ja apua kuitenkin tarvitaan denttarin kiilteen remineralisaatiossa, ja ei ole syytä unohtaa fluoria eli rakkaita kollegoita. Ja muistakaamme, että kovan kiilteenkin alla on aina pehmeä ja lämmin, sydämen lailla sykkivä ydin.
Hampaan ligamentit ovat kuin ystävyyden verkosto hampaan ympärillä, mikä varmistaa, ettei hammas pääse putoamaan elämän vauhdissa kovin helposti suusta. Niin kuin hampaatkin, annetaan tilaa toisillemme olla omia itseämme ja mukaudutaan ympäristöömme sellaisena kuin olemme. Kaikki hampaat yhdessä muodostavat merkittävän kokonaisuuden. Tämän yhteisön yksilöt ovat kuitenkin alttiita monille asioille. Maailman pahuus ja negatiivisuus voi karieksen lailla saada jokaisen hampaan stressaantumaan, mutta elinympäristössä asusteleva karies voidaan kuitenkin onneksi saada vangituksi. Onni on siis olla denttari!
Kuten hampaistossa voi olla purentavirheitä ja kiillevaurioita, on myös denttareilla havaittavissa epätäyd
ellisyyttä ja tämä epätäydellisyys tekee lopulta jokaisesta persoonan, jolla on suuri rooli isommassa kuvassa. Emme ole kuitenkaan vastuussa vain omasta kiilteestämme, vaan myös kaikkien muiden kiilteestä, joten ollaan osana rakentamassa meille neutraali ympäristö, missä kenenkään itsetunto ei reikiinny.
Niin kuin kevään vahaveisto opetti:
"Fabricando fit faber"
Kirjoittaja:
Veera Sevelius, 2. vuosikurssin denttari & OD:n päätoimittaja 2026





Comments