top of page
  • OD päätoimittaja

Seuraava askel

Updated: Apr 22

Päätoimittajan tervehdys

Kevät -23



Taitopajassa vallitsee hiljaisuus, kun oranssin tekohammaskiven rapsutteluun keskittyneet toisen vuosikurssin opiskelijat istuvat hiljaa Kalle-päiden ääressä. Ilman luuppeja työskentelyasentomme ovat varmasti kauhisteltavaa katseltavaa. On kyyristyttävä katsomaan lähempää, miltä ensikosketuksemme Frasaco-hampaisiin näyttää.


Olemme vuosikurssina puskeneet läpi etäopetusajan ja yksinäisten luentojen. Ensimmäinen vuotemme kului pitkälti omassa keittiössä, koneen ruutua tuijottaen. Osalla kenties - aivan kuten itselläni - koneen ruudun tuijottaminen tuntui raskaammalta, kuin luentosalissa istuminen olisi tuntunut. Toisen vuoden alkaessa pääsimme viimein hengittämään Biomedicumin luentosalien ilmaa. Oli ihanaa nähdä niin medisiinareita kuin denttareitakin niin sankoin joukoin, kaikki yhdessä. Koulu alkoi tuntua taas koululta ja opiskelumotivaatio lähti verkkaiseen nousuun. Edelleen oli kuitenkin odotettava into piukassa, että omat denttarikurssimme alkaisivat.


Kun kevät viimein koitti, pääsimme tutustumaan Haartmaninkadun opetusklinikkaan ja taitopajaan. Aloitimme perusasioista, kuten unitien siivoamisesta ja yleisestä aseptiikasta. Harjoittelimme pastapuhdistusta kumikuppien kuluessa pelkiksi kumitapeiksi liian painamisen seurauksena ja puustasimme vahingossa valkoisen tekohammaskiven irti Frasaco-hampaista. Pääsimme ensimmäistä kertaa poraamaan. Vaikkei pulpaperforaatioita tullut kuin pari, tuntui että pääsimme viimein hammaslääketieteen ytimeen (pun intended).


Kaikki tämä kädentaitojen ja johdantokurssien tuoma pintaraapaisu hammaslääketieteeseen tuntui jännittävältä ja - luonnollisesti - haastavalta. Oli kuitenkin ilo huomata, että en ollut ainoa, joka haki sormitukea pidemmän aikaa kuin kehtaan edes myöntää.


Pikkuhiljaa toistojen kertyessä, saimme itsevarmuutta ja rutiinia tekemiseen. Alkoi tuntua siltä, että "ehkä minusta voikin tulla hammaslääkäri". Kädentaitojen kokeissa koimme suorituspaineiden lisäksi kasvavamme kohti kandidaatin arvoa ja syksyllä odottavia haasteita.


Ennen pitkää kevät tuli päätökseen. Aurinko vinkkasi kesään päin ja taitopaja hiljeni opiskelijoiden lähtiessä kesälomalle. Kevät antoi enemmän kuin olisin osannut edes kuvitella. Puolentoista vuoden jälkeen olin viimeinkin löytänyt uuden kipinän opiskelua kohtaan. Tuntui viimeinkin, että olin oikealla alalla. Tuntui viimeinkin, että olin matkalla hammaslääkäriksi.


Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan odotan syksyn alkua. Ensimmäistä kertaa haluan palata koulunpenkille, satulatuoleille. Tuokoon siis syksy paljon epävarmuutta, taitopajatunteja ja onnistumisen tunnetta. Tuokoon syksy minut, ja meidät, lähemmäs rakkautta hammaslääketiedettä kohtaan.










Minka Halava

Organon Dentalen päätoimittaja 2023

Kirjoittaja nimesi Kalle-päänsä paronitar Brünhilde von Matterhorniksi, epäironisesti.

36 views0 comments

Recent Posts

See All

Commenti


bottom of page